Englanninkääpiöterrieri agilitykoirana
Agility on ohjaajien ja koirien esteratakilpailu, jota voi harrastaa kuka tahansa. Agility oli vuoden 2020 suosituin koiraharrastusmuoto. Lajin nimi tulee englannin kielen sanasta agility, joka on suomeksi ’ketteryys’. Agility on vauhdikas koiraurheilulaji, jossa ohjaaja laittaa itsensä peliin tasavertaisesti koiransa kanssa. Agilityradat koostuvat erilaisista hyppyesteistä, putkista, pujottelusta ja kontaktiesteistä. Tavoitteena on suorittaa rata mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi.
 |
| Great Bernina's Poker Face |
Agilitykoiran kouluttaminen alkaa yksittäisten estetaitojen opettelusta. Ensisijaisesti agilityn tulisi olla mukavaa ja hauskaa yhdessä tekemistä. Oikeanlainen tunnetila on tärkeä ylläpitää läpi koulutuksen, ja koiran tulee olla hyvin motivoitunut suorittamaan tehtäviä agilityradalla. Hyvän motivaation ylläpitäminen on yksi avainasioista koulutuksessa; mikään muu ei motivoi koiraa paremmin, kuin mieleinen palkka. Palkka, jonka koira haluaa kaikkein eniten saavuttaa. Agility vaatii koiralta samanaikaisesti keskittymistä ja sopivaa kiihkeyttä radan suorittamiseen. Liian kiihkeän koiran keskittyminen herpaantuu helposti ja se voi olla altis loukkaantumisille radalla. Ohjaajalle koiran viretilan hallinta on yksi tärkeistä taidoista.
Agilityssa ohjaajan ja koiran yhteistyö on tärkeää, pelkkä esteosaaminen ei riitä taidoksi suorittaa ratoja virheettömästi. Ohjaajalta vaaditaan hyviä ohjaustaitoja sekä selkeitä ohjausvihjeitä koiralle. Kun ohjaajan ja koiran yhteistyö on saumatonta on agility upeaa katseltavaa ja tuo iloa niin koiralle kuin ohjaajalle.
Englanninkääpiöterrieri mielletään herkästi näyttely- ja seurakoiraksi, joksi se sopii vallan mainiosti, mutta se sopii erinomaisesti myös agilityyn. Enkun kanssa harrastaminen on hyvin palkitsevaa, sillä voimakkaasti omaan ihmiseen kiintyvänä se rakastaa yhdessä tekemistä, joka ansiosta mm. kontakti koiraan on helppo rakentaa.
Englanninkääpiöterrieri on pieni, kevyt, ketterä, älykäs, melko vilkas ja reaktiivinen koira. Se on rotutyypiltään metsästäjä, joka on valpas ja reagoi nopeasti kaikkeen liikkuvaan. Liikkuva kohde laukaisee saalisvietin, joka näkyy sen luonteessa heti jo pentuiässä. Saalisviettiä pennusta saakka vahvistettaessa englanninkääpiöterrieri palkkautuu läpi elämänsä hyvin liikkuvasta esineestä esimerkiksi pallosta, purupatukasta tai jopa vanhasta sukasta. Saalisviettiä on helppo käyttää koulutuksessa ja palkitseminen on helppoa. Saalisvietti nostaa koiran virettä eli motivaatiota työskennellä, jolloin suorittamisesta tulee tarkkaa ja nopeaa.
Englanninkääpiöterrieristä löytyy taistelutahtoa terrierimäiseen tapaan. Taistelutahtoisena se on sopivasti röyhkeä ja haastava yhtäaikaa, mutta oikean ihmisen käsissä näistä taistelijoista voi kasvaa erinomaisia agilitykoiria. Taistelutahtoa tulisi vahvistaa heti pentuiästä saakka. Pennun tulisi pääsääntöisesti voittaa taisteluleikit, omistaja huolehtii vain siitä milloin leikki alkaa ja loppuu. Yleisesti englanninkääpiöterrieri on luonteeltaan kuitenkin sen verran ohjaajapehmeä, että liian dominoivan ohjaajan kanssa leikit eivät rakenna koiran henkistä vahvuutta. Leikin tulisi aktivoida koiraa kerta kerralta enemmän, jolloin omistaja aktiivisuus vähenee. Taisteluleikkien kautta koiran itsetunto ja halu taistella kasvaa. Taistelutahto on bensiiniä koiran moottoriin koulutuksessa. Bensiini on halua tehdä asioita saadakseen ohjaajalta haluamansa. Tekemisen halu voi myös nousta uskomattomiin mittasuhteisiin, jolloin koira voi ylivirittyä. Tämän virittyneisyyden tason oppii jokainen lukemaan omasta koirastaan ja pitämään vireen ylhäällä, mutta toiminta-alueella. Englanninkääpiöterrierit ovat pääsääntöisesti sopivalla virealueella työskenteleviä ja hyvän hermorakenteen johdosta pystyvät keskittymään rataan kovassakin vireessä.
 |
| Great Bernina's Mega-Masa |
Agility on täydellistä yhteistyötä koiran ja ohjaajan välillä ja se syventää koiran ja omistajan suhdetta. Suhteen ollessa vankka on eläminen sen kanssa todella helppoa. Joskus voisi jopa sanoa, että koira on silmäohjattava. Tarkkaavaisena koirana englanninkääpiöterrieri oppii lukemaan ihmistä todella nopeasti ja tarkasti. Tässä tarkkaavaisuudessa on myös omat haasteensa. Omistajan tekemät pienet virheet koulutuksen aikana ja kaiken epäjohdonmukaisuuden se huomaa ja tekee siitä omat johtopäätöksensä niin hyvässä kuin pahassa.
Englanninkääpiöterrieri on itselleen työskentelevä koira. Se tekee asioita saavuttaakseen itselleen jotain mukavaa. Rotumääritelmässä sanotaan, että sen olevan miellyttämisenhaluinen. Väittäisin kuitenkin että miellyttämisen halua ei ole siinä määrin, että se toimisi moottorina koulutuksessa. Enkku ei palkkaudu työtä tekemällä ihmiselle vaan se tarvitsee aina palkan tehdystä työstä. Palkkaaminen onkin yksi taidoista, joka ohjaajan tulee oppia; löytää se paras palkka juuri omalle koiralle. On tärkeää osata palkata oikein, oikea-aikaisesti ja jättää myös palkkaamatta tilanteen niin vaatiessa. Englanninkääpiöterrieri odottaa helposti ohjeita ohjaajalta ennen kuin alkaa ajatella itse. Tähän lankaan on helppo ohjaajana kompastua, sillä sen kouluttaminen aktiivisesti ohjaamalla on nopeampaa ja helpompaa. Lopulta kuitenkin ajatteleva agilitykoira on se mitä tulisi tavoitella koulutuksessa.
Englanninkääpiöterrieri kilpailee pääsääntöisesti mini-luokassa. Isokokoisempia uroksia löytyy myös medi-luokasta. Mini-luokassa koiran koko ja rakenne on ihanteellinen agilityyn. Medi-luokassa se on hieman liian pieni haastamaan isommat medi-luokan edustajat. Englanninkääpiöterrieri on sopivasti ketterä ja luontaisesti hyvin hyppäävä koira. Sillä on pieneksi koiraksi erinomaisesti eteenpäin suuntautuva laukka. Määrätietoinen ja rataa lukeva englanninkääpiöterrieri yllättää laukan pituudessaan monet katselijat. Se on kuin musta luoti, joka etenee sulavasti, matalasti ja vauhdikkaasti agilityradalla. Pienestä koosta on myös hyötyä kilpailumatkoilla. Pieni koira matkustaa kivasti lentolaukussa lentokoneen matkustamossa kansainvälisille kilpa-areenoille.
 |
| Great Bernina's Poker Face |
Tänä päivänä agilityssä vaaditaan koiralta useita itsenäisiä taitoja, jotka ohjaajan läheisyydessä mielellään työskentelevälle koiralle tulee opettaa. Englanninkääpiöterrieri ei luontaisesti lähde työskentelemään kovin kauas ohjaajasta. Se on kuitenkin nopea ja halukas oppimaan uutta. Se oppii ja hoksaa nopeasti opetettavan asian, mutta se ei ole oppimaansa asian suhteen aina johdonmukainen ja eikä jää helposti toistamaan opittuaan. Tämä voi olla välillä hyvin haastavaa ja jopa turhauttavaa ohjaajalle. Ohjaajalta täytyy löytyä paljon innostusta harjoitella asioita pienien toistojen pätkissä, jotta englanninkääpiöterrieristä saadaan agilityssä taitava menijä. Hyvän agilitykoiran siitä saa koulutettua melko helpostikin, jonka kanssa yhdessä juosten tehdään hyviä ratoja ja pidetään hauskaa. Englanninkääpiöterrierin tie hyvästä erinomaiseksi agilitykoiraksi vaatii huomattavan määrän määrätietoista koulusta ja paljon toistoja ja koiran haastamista.
Minulla on kokemusta näyttelyistä, tottelevaisuuslajeista sekä agilitystä kolmen englanninkääpiöterrierin kanssa. Tällä hetkellä kotona asustaan kaksi englanninkääpiöterrieriurosta Papu ja Masa. Agilityä olen harrastanut aktiivisesti koirieni kanssa seitsemän vuotta. Masa kilpailee M3-luokassa ja Papu S3-luokassa, vaikka säkäkorkeudessa ei ole kuin yhden senttimetrin ero, mutta se ratkaise ero kuitenkin. Molemmat koirani ovat sekä agility-, että hyppyvalioita, jonka saavuttaminen medi-luokassa ei ollut itsestäänselvyys kilpailun olleessa kovaa pienelle medille isoja medejä vastaan.
Kolme vuotta sitten päädyin hankimaan itselleni henkilökohtaisen valmentajan. Valmentajanani toimii Tiia Vitikainen koirakoulu ACE:sta. Agility lajina on kehittynyt ja kehittyy koko ajan. Valmentajan ohjauksessa on mahdollista pysyä lajin kehityksessä mukana. On viisautta hakea koulutusta itselle ja koiralle, kun tehdä lukemattomia virheitä päästäkseen päämäärään.
Kaikki kolme koiraani ovat olleet erilaisia kouluttaa sekä omanlaisia radalla. Jokaisessa on vahvuutensa ja heikkoutensa, joiden kanssa eletään ja kilpaillaan. Tärkeintä kaikessa on oppia tuntemaan omat koirat ja löytää yksilöllisesti sopivat koulutusmetodit. Englanninkääpiöterrieri on erinomainen harrastuskoira agilityyn harrastit lajia vain omaksi iloksesi tai kilpaurheilulajina.
Saija Aksovaara
Agilityurheilija