8.9.2018

Reilu vuosi kulunut, kun teloin itseni ja sen myötä agility oli ohi siltä vuodelta.
Onneksi sain Pipsalle lainaohjaajan joka treenasi säännöllisesti Pipsan kanssa. Oma terveys ei kohentunut vuoden loppuun mennessä ja uusinta leikkaus polvelle on tulossa. Kesällä oma polte agilityyn oli jo erittäin kova joten päätin alkaa kokeilemaan kävellen aksaamista. Pipsa on onneksi helposti irtaantuva. Kuntoutin itseni siihen kuntoon synnytyksen jälkeen (6/2018), että pystyin radan verran hölköttelee/käveleen. Hyvä tavoite oli oman seuran kisat 8.9..
Otettiin kaksi starttia. Ekalta pipsalla lähti mopo käsistä ja itsellä oli kovat tuskat ja myöhässä olin ohjaamisen kanssa. Kepeiltä vitonen ja lopusta huolimattoman ohjauksen takia kielto putkelta. Ei muuta kuin uudella tsempillä seuraavalle radalle. Toinen rata oli itselle kivuissa ja lähes yhtä paha, mutta koiralla oli isoimmat höyryt päästelty joten kuuloelimet olivat ajantasalla. Kontaktien alas tulolla otettiin aikaa, mutta muuten puhdas rata ja etenemä oli silti 4,2m/s. Sijoitus 1. Olin erittäin iloinen.

Tästä innostuneena ilmoitin Pipsan seuraavalle viikonloppuna pidettäviin alueen viimeisiin ulkokisoihin.

15.9. Aamu oli hyytävä ja sateinen.
Kaduin päätöstäni ulkokisoista 😁 . Eka rata ja taivas aukeni. Pipsa ei jäänyt lähtöön vaan alkoi valumaan perään. Tämä oli ensimmäinen kerta tällaista menoa joten uskon kylmyyden aiheuttaneen sen. No enpä päässy etenemään ja myöhässä olin. Koira ei ollut oma itsensä, ei irronnut omaan tyyliinsä. Hylkyjä tuli, monta. Toinen rata ja sade loppui. Tällä radalla Pipsa oli jo oma itsensä, irtosi ja odotti lupaa lähtöön. Puhdas rata ja sijoitus toinen. Tämä olikin oivan arvoinen. Viikossa tehtiin lopulta ne puuttuvat tulokset ja vielä täysin vajaa kuntoisena 😂.

Tästä jatketaan muutamat hallikisat tämän vuoden puolella ja sitten polvi operaatioon taas. Josko tällä vielä kirmaisi...

Agiterveisin Jenni & Pipsa